Taiteiden talo Tampereelle

Kuvahaun tulos haulle escher pics
Tampere tarvitsee Taiteiden talon. Rakennuksen ei tarvitse olla uusi eikä sisältää kaikkea mahdollista uusinta tekniikkaa. Talo tulee antaa taiteilijoiden ja kansalaisten käyttöön sellaisenaan.
Tampere haluaa julkisesti esiintyä kulttuurikaupunkina. Pari laitosteatteria ja orkesteri ei kaupungista vielä sellaista tee. Koska taiteellisen toiminnan ytimessä on kokemuksellisuuden muutos, on muutokselle luotava helposti lähestyttäviä tiloja.
Erityisesti uudet esittävät taiteet ja taiteilijat ovat tilojen tarpeessa. Taiteiden taloa ei kuitenkaan tule rajata vain jollekin taiteen alueelle, vaan se voi toimia pikemminkin kokoavana ja yhdistävänä voimana taiteiden välillä.
Kenen tahansa kaupunkilaisen tulisi päästä helposti mukaan talon toimintaan. Näin taiteen ja muun elämän välistä rajaa voisi koetella käytännössä. Tämä voisi tuottaa sellaista kokemuksellisuutta, joka jo itsessään edistäisi hierarkioiden purkautumista ja pelkojen vähenemistä.
Rakennuksen olisi syytä sijaita niin sanotusti hyvällä paikalla. Miten olisi Frenckellin ympäristö?
Alla vielä lyhyesti taiteen ja politiikan suhteesta. Teksti on osa laajempaa kirjoitusta, jonka voit lukea kokonaan linkistä https://vasenkaista.fi/2017/02/kohtalona-matti-meikalainen-filosofisia-hahmotelmia-tulevaisuuksien-suomesta/
Onnen lupaus

Modernin taideteoksen kohdalla ei ole niinkään tarpeen kysyä mistä se koostuu vaan miten se koostuu. Millainen on taideteoksen koostavien osien keskinäinen suhde? Palveleeko osien yhteenliittymä jotakin sille itselleen ulkoista ja ylikäyvää päämäärää? Sulautuvatko osat kenties joksikin ne itsensä ylittäväksi identiteetiksi? Vai määrittyykö osien keskinäinen suhde vapautena, joka tunnustaa osien erillisyyden ja juuri siten mahdollistaa vapaan yhteenliittymän muodostumisen? Nämä samat kysymykset voidaan esittää mutatis mutandis yhteiskunnalle.

Filosofi Theodor W. Adornon mukaan taiteen ei tule jäljitellä yhteiskuntaa vaan yhteiskunnan tulee jäljitellä taidetta. Adornon ajattelussa taide taiteena on ”korkeampaa” olemista. Tällöin taide on väistämättä konfliktissa väärän maailman kanssa. Adornon kuuluisan muotoilun mukaan ”Taide ei ole vain paremman käytännön edustaja suhteessa siihen, mikä on vallinnut tähän päivään asti, vaan se on yhtä hyvin sellaisen käytännön kritiikkiä, jossa käytäntö on vain brutaalia itsesäilytystä olemassaolevan keskellä ja sen vuoksi. Taide pitää tuotantoa tuotannon vuoksi valheena ja tähyää työn kahleen takaiseen käytäntöön. Promesse du bonheur ei tarkoita vain, että nykyinen käytäntö estäisi onnen: onni on käytännön tuolla puolen.” Platon yhdisti onnellisuuden oikeamielisyyteen. Nyt Adorno siirtää onnen käytännön tuolle puolen. Millainen tulevaisuuden kritiikki näin mahdollistuu?

Porvarillinen yhteiskunta on aina kavahtanut taidetta taiteena. Näin myös Suomessa. Taide on haluttu valjastaa jonkin hyödyn palvelukseen, esimerkiksi kansakunnan synnyn ja identiteetin muovautumisen tarpeisiin, vapaa-ajan käyttötavaraksi työn vastapainoksi tai yleisen lohdun lähteeksi. Nykyisin monet kuntouttavat ja sosiaalisiin tarpeisiin räätälöidyt taidekäytännöt (niin arvokkaita kuin ne itsessään voivat ollakin) jatkavat samaa suuntausta. Porvarillinen yhteiskunta ei voi sietää taidetta taiteena, koska se jo pelkällä olemassaolollaan vihjaa kokonaan toisenlaisiin elämänkäytäntöihin kuin mitä porvarillisen järjestyksen piirissä on sallittua edes kuvitella. Lyhyesti sanottuna, taide tuo mukanaan vallankumouksen uhan.

Taiteen vallankumouksellinen potentiaali piilee sen kyvyssä kieltäytyä ennalta tietämisen houkutuksesta. Taide pysyy avoimena sille, miksi se haluaisi tai voisi tulla. Kieltäytyessään tietämästä varmasti ennalta mikä on hyvää, taide problematisoi myös perinteisen normatiivisen etiikan. Tämän seurauksena porvarillinen yhteiskunta kokee kouristuksia (taantumuksen voimistuessa yhä rajumpia) ja näkee kaikkialla taiteen kaapuun kätkeytynyttä kumouksellisuutta ja väkivallan uhkaa.

Tosiasiassa taiteeseen kuuluva kumouksellisuus ei ole lähtökohtaisesti väkivaltaista, toisin kuin itse porvarillinen järjestys, vaan se on taiteellista; perustavaa vapautta ja itse kokemuksellisuuden muutosta. Ja juuri kokemuksellisuuden muutoksen mahdollisuutta yhteiskunta ei voi sietää, koska kokemuksen on pysyttävä samana. Muutoin elämänkäytäntöjemme perustavat ehdot aina kulttuurin tavoitteista talouden ehtoihin saakka joutuisivat uudelleenarvioinnin alaisiksi. Tässä ja vain tässä mielessä taide on uhka porvarilliselle ja kapitalistiselle elämänmenolle.

Jos ja kun modernille taiteelle on keskeistä kysymys osiensa vapaasta yhteenliittymästä, asettaa se yhteiskunnalle toisenlaisen ”mallin”. Taide ei siis enää toimi aikansa peilinä vaan enemmänkin suunnannäyttäjänä, joka kokemuksen muutosta valmistellessaan valmistaa tietä myös toisenlaiselle yhteiselolle. Mitään lopullista tavoitetta ei kuitenkaan tarvitse tietää: yhteisön olemus pysyy avoimena ja varmistaa näin tulemisensa.

Tämä kaikki on myös hyvin käytännöllistä ja jo käynnissä monin eri tavoin. Muutos ei tarvitse tuekseen valtavia massoja tai resursseja, instituutioiden painoa ja näiden painon arvoa, eikä lainkaan managerismia. Uusi kokemuksellisuus on lähtökohtaisesti jotakin kevyempää, huokoisempaa ja avonaisempaa, vähemmän itseriittoista ja vähemmän patologista kuin mitä varautunut ja historiassa kouliintunut porvarillinen subjekti on kyennyt synnyttämään. Taide tekee tyhjäksi yhteiskunnallisen ja yksilöllisen muutoksen keinotekoisen kahtiajaon: taide muuttaa molempia molempien parhaaksi. Siinä on onnen lupaus, jonka Suomenkin tulevaisuus saa kohtalolta lahjaksi. Päinvastaisista väitteistä huolimatta taide on yhäkin kohtalokasta. Pelissä on äärellisen toimijan suhde äärettömyyteen.

Kuvahaun tulos haulle paul klee angelus novus poster

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s