Kuntavaalit I (pääkohdat)

Nähdäkseni tulevien kuntavaalien yksi keskeisimmistä asioista tulisi olla itse VAALIT! Onko nykyinen malli miltään osin riittävä palvelemaan demokratian tosiasiallista kehitystä? Kunnat menettävät jatkossa omaa itsemääräämisoikeuttaan joka tapauksessa, joten nyt olisi hyvä hetki problematisoida itse edustuksellisuus. Poliittinen vaikuttaminen karkaa yhä enenevässä määrin kansalaisten ulottumattomiin (maakunnat, EU, suuryritykset jne.) ja yleinen maailmanpoliittinen tilanne vain kärjistää (jo nyt hyvin näennäisen) demokratian alasajoa. Vaikka kyseessä onkin vain kuntavaalit, ei varsinaisia koko poliittista järjestelmäämme koskevia kysymyksiä voi sivuuttaa. Kuntavaalit on mahdollinen poliittinen näyttämö uusille avauksille, jotka tekisivät ammattipolitikoinnin turhaksi tulevaisuudessa.

Toinen hyvin keskeinen kysymys on kuinka lyödä kapuloita kaikkialla höyryävän yksityistämisvimman rattaisiin? Siis soraa Sipilän sekoiluihin! Kunnissa olisi erityisen tärkeää kehittää uusia kamppailun muotoja ja keinoja pääomavallan etenemisen pysäyttämiseksi. Julkisten tilojen on oltava julkisia ja niin edelleen.

Kaikki on yhteistä jumalaa myöten – Charles Baudelaire

Tai sitten kaikki on ei-kenenkään?

Alla linkki Totuusradion kuntavaaliradio-ohjelmaan, jossa teemana on edustuksellisuuden ongelma.

http://www.totuusradio.fi/edustuksen-ongelma-kuntavaaliradio/

 

Taide vs. politiikka

Työväenmuseo Werstaalla Tampereella vasemmisto keskusteli taiteen ja politiikan kytköksistä 17.1.2017. Poliittinen eläin oli myös lauteilla. Katso video alla. Samasta aiheesta myös linkki Vasen Kaista- lehden artikkeliin.

Mitä vasemmistolainen politiikka voisi saada taiteelta?

Poliittinen eläin (zoon politikon, homo politicus)

Kreikkalaisen ajattelun alkuperää jäljittäessään hellenisti Jean-Pierre Vernant tulee johtopäätökseen:” Määritellessään ihmisen poliittiseksi eläimeksi Aristoteles toi esiin sen, mikä erottaa kreikkalaisen järjen nykyisestä: hänen silmissään homo sapiens on homo politicus juuri siksi, että kreikkalainen järki on perimmäiseltä luonteeltaan poliittista. Kreikassa järki muodostui ja sai ilmaisunsa nimenomaan poliittisen alueella.”

Itse Aristoteles kirjoittaa Politiikan alussa:” Voimme nähdä, että jokainen valtio on eräänlainen yhteisö ja että jokainen yhteisö on syntynyt jonkin hyvän aikaansaamiseksi” ja vastaavasti Nikomakhoksen etiikan alussa ”Kaikki taidot ja tutkimukset ja samoin kaikki toiminnat ja valinnat näyttävät tähtäävän jonkin hyvän saavuttamiseen”

Sitten Aristoteles voi sanoakin, että ”Meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, millaisia asioita tasa-arvoisuus ja eriarvoisuus koskevat. Tämä kysymys on poliittisen filosofian kannalta ongelma.”

Myöhemmin Karl Marx toteaa kuuluisaksi tulleissa Feuerbach teeseissään:” Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen”. Näin siksi, että ”Jokaisen aikakauden vallitsevina aatteina ovat aina olleet vain vallitsevan luokan aatteet.” Niinpä menetettävänä onkin vain kahleet.

1900-luvun alkupuolella Franz Kafka toteaa aforistisesti:” Mikä onni on käsittää, että maa jolla seisot, ei voi olla niitä kahta jalkaa laajempi, jotka peittävät sen.”

Ja viimein runoilija W.H.Auden tiivistää:” If equal affection cannot be, let the more loving one be me”

Nämä  yllä olevat tekstilainat ovat tämän poliittisen blogin keskeisiä lähtökohtia ja avainhahmotuksia. Niiden joukkoon lisättäköön vielä lainaus runoilija Baudelairelta:” Minusta on aina tuntunut jollain tavoin vastenmieliseltä olla yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen.”

Näiltä lähdöiltä voidaan päästä kiinni poliittisen kamppailun perikysymyksiin ja tämän päivän varsinaisiin vääntöihin. Tämä blogi käsittelee politiikkaa siis mahdollisimman laajasti. Kirjoittaja on teatteriohjaaja ja esitystaiteilija ja vasemmiston kuntavaaliehdokas Tampereella 2017.